Tutustu hyvinvointilähetteeseen ja sitä käsitteleviin tutkimustuloksiin
Social prescribing –toimintamalli on vakiintunut osaksi Yhdistyneen kuningaskunnan julkista terveydenhuoltojärjestelmää. Toimintamallin lähtökohtana on vastata niiden ihmisten tarpeisiin, jotka hakeutuvat terveydenhuollon piiriin sosiaalisista syistä.
Vahvistusta elämänhallintaan Iso-Britanniasta
Social prescribing –toimintamalli ja käsite on syntynyt Iso-Britanniassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen hankkeissa ja on levinnyt ruohonjuuritasolta ja on tällä hetkellä vakiintunut osa NHS:n (National Health services) toimintaa. Toimintamalli on otettu käyttöön useissa maissa. Eri maissa ja alueilla sitä toteutetaan hieman eri tavalla ja kohderyhmät voivat vaihdella, mutta yhteistä sosiaalisen reseptin käytössä on kaikkialla sama: pyrkimys auttaa ihmisiä, joiden ongelmiin ei voida vastata terveydenhuollon keinoin. Toiminnan tavoitteena on kaikkialla ihmisten elämänhallinnan vahvistaminen ja yksinäisyyden tai lievien mielenterveysongelmien vähentäminen.
Iso-Britanniassa Social prescribing –toimintamalli on koettu hyväksi ja alustavasti on myös näyttöä sen vaikuttavuudesta. Tästä syystä National Health Services (NHS) on ottanut toiminnan rahoituksen vastuulleen ja toimii Iso-Britanniassa toimintamallin omistajana. Toimintamalli on otettu käyttöön myös muun muassa Hollannissa (Hejinders & Mejs 2018) ja Kanadassa (Nowak Mulligan 2021).
Social prescribing-toimintaa on tutkittu paljon etenkin Iso-Britanniassa ja terveydenhuollon näkökulmasta. Se onkin pitkälti lähtöisin terveydenhuollon tarpeista, kun ei-lääketieteelliset toimenpiteet ja hoito eivät joko riitä tai sovellu potilaan tilanteeseen (Polley ym. 2017; Alderwick ym. 2018).
Lähtökohtana onkin usein se, että noin 20 prosenttia terveydenhuollon piiriin hakeutuvilla syy on ennemmin sosiaalinen kuin terveydellinen (Husk ym. 2019). Tutkimuksissa arvioidut toiminnan vaikutukset vaihtelevat suuresti, esimerkiksi perusterveydenhuollon (General Practice) kysynnän vähenemistä SP-toiminnan aloittamisen johdosta on 7 prosentista 70 prosenttiin. Päivystyksen kysynnän väheneminen on arvioitu SP-toiminnan aloittamisen jälkeen liikkuvan 8 prosentin ja 27 prosentin välillä (Polley ym. 2017).
Näitä tuloksia on myös kyseenalaistettu, etenkin kolmesta syystä:
- SP-toiminta on paikallista ja siksi SP-toimintatapa vaihtelee suuresti eri paikoissa, esimerkiksi sen mukaan mitä järjestöjä alueella sattuu toimimaan.
- Toiminnasta on vaikea erottaa muiden tekijöiden vaikutuksia SP-toimintaa osallistuneiden henkilöiden kokemiin muutoksiin.
- Vaikuttavuutta todentavia tutkimusasetelmia, esimerkiksi kontrolloitujen vertailuryhmien muodostamista, on hankala tällaisessa toiminnassa rakentaa.
Näistä syistä vaikuttavuuden todentaminen on hankalaa. (Husk ym. 2019.) Yksilötasolla on saatu tuloksia ainakin terveydentilan paranemisesta (esim. painon, verenpaineen ja kolesterolin lasku), terveyskäyttäytymisen edistymisestä (liikunnan lisääntyminen ja päihteiden käytön väheneminen), itsetunnon kohenemisesta (omanarvontunnon lisääntyminen ja kokemus siitä, että on hyödyllinen), sosiaalisten kontaktien lisääntyminen ja työllistyminen (Pescheny ym. 2019).
Tutkimuksia ja artikkeleita
Alderwick, H. Gottlieb, L., Fichtenberg, C. & Adler, N. (2018) Social Prescribing in the U.S. and England: Emerging Interventions to Address Patients’ Social Needs. American Journal of Preventive Medicine 54(5),715–718. DOI:https://doi.org/10.1016/j.amepre.2018.01.039
Heijnders ML, Meijs JJ. (2018) ’Welzijn op Recept’ (Social Prescribing): a helping hand in re-establishing social contacts – an explorative qualitative study. Prim Health Care Res Dev 19(3):223–231.
Husk, K., Elston, J., Gradinger, F., Callaghan, L. & Asthana, S. (2019) Social prescribing: where is the evidence? British Journal of General Practice 69 (678), 6–7. DOI: 10.3399/bjgp19X700325
Hyvinvointilähete – uusi toimintamalli yksilön ja koko yhteisön hyvinvoinnin vahvistamiseksi (27.6.2022). Luettavissa!
Nowak, D.A. & Mulligan, K. (2021) Social prescribing. A call to action. Canadian Family Physician 67(2) 88–91; DOI: 10.46747/cfp.670288
Pescheny, J. V., Randhawa, G., & Pappas, Y. (2019) The impact of social prescribing services on service users: a systematic review of the evidence. European Journal of Public Health. doi:10.1093/eurpub/ckz078