Hyvinvointilähete -malli
Hyvinvointilähete-toiminnalla pyritään vastaamaan ihmisten tarpeisiin, kun kyseessä ei ole lääketieteellisesti ratkaistava ongelma. Tarve voi syntyä esimerkiksi eläköitymisen tai muun vastaavan suuren elämäntilanteen muutoksen myötä.
Kenelle hyvinvointilähete on tarkoitettu?
Hyvinvointilähete voi tulla ajankohtaiseksi useista syistä, joita voivat olla esimerkiksi yksinäisyys, syrjäytyminen tai sen riski, elintapamuutoksen tarve tai mielialaoireet. Tarve voi syntyä elämäntapamuutoksen, kuten eläköitymisen, leskeytymisen, sairastumisen tai vaikkapa uudelle paikkakunnalle muuton seurauksena. Hyvinvointilähete kohdentuu tilanteisiin, joissa ihmisellä on erityisiä tarpeita tai esteitä osallistua hyvinvointia ja terveyttä edistävään toimintaan.
Hyvinvointilähete vastaa tarpeisiin, joita ei voida korjata “pillereillä”, mutta jotka pitkittyessään vaikuttavat mielialaan ja saattavat muuttua terveydellisiksi ongelmiksi. Toimintamalli voidaan suunnata kaikille asiakasryhmille yleisesti tai se voidaan kohdentaa yhteisössä havaitun ajankohtaisen tarpeen mukaisesti.
Yleistä tietoa hyvinvointilähete -toimintamallin periaatteista
Vaikka hyvinvointilähetteen toteutus voi vaihdella merkittävästi eri alueilla, toimintamallissa on tiettyjä keskeisiä elementtejä. Näihin kuuluvat muun muassa toipumisorientaation mukainen ajattelu, dialogisuus ja motivoiva ote.
Mistä lähetteen saa?
Eri maiden hyvinvointilähetetoiminnassa (engl. social prescribing) perusterveydenhuolto on keskeinen taho tarpeiden tunnistamisessa, koska se on aikuisväestön eniten käyttämä sosiaali- tai terveyspalvelu. Ohjausta voidaan tehdä myös muista peruspalveluista. Peruspalveluissa otetaan asiakkaan kanssa kokonaisvaltainen hyvinvointi puheeksi ja tarvittaessa ehdotetaan yhteistyötä ns. linkkihenkilön kanssa.
Mikä on linkkihenkilö?
Hyvinvointilähetteessä avaintoimija on linkkihenkilö, jota voidaan kutsua myös hyvinvointivalmentajaksi tai hyvinvointilähetiksi. Linkkihenkilöllä tulee olla hyvä tietämys kolmannesta sektorista ja muustakin yhteisön toiminnasta. Valmiudet henkilökohtaiseen työskentelyyn ja ihmisen omien tavoitteiden tukemiseen ovat tärkeitä ominaisuuksia – unohtamatta kykyä aktivoida yhteisöä.
Linkkihenkilön antama tuki on määräaikaista ja muodoltaan vapaata käytännönläheistä tukemista, jossa hyödynnetään linkkihenkilön verkostoja asiakkaan tarpeisiin.
Linkkihenkilökoulutus
Linkkihenkilöt ovat linkkihenkilökoulutuksen käyneitä henkilöitä, joita koskee työssään vaitiolovelvollisuus. Koulutuksen kesto on yhteensä noin 130 tuntia. Hyvinvointilähetiltä ei edellytetä sosiaali- tai terveydenhuollon koulutusta – tärkeintä on empatiakyky ja taito kuunnella. Linkkihenkilötyössä lähestymistapana toimii toipumisorientaation mukainen ajattelu, jossa keskiössä ovat asiakas ja hänen valintansa. Linkkihenkilön rooli on kohdata asiakas vertaisenaan ja tukea tehtyjä valintoja.
Mistä löytyy hyvinvointia ja terveyttä tukevaa toimintaa?
Hyvinvointilähete tarvitsee toimiakseen yhteisön, jossa löytyy kaikille paikkoja toimintaan ja osallisuuteen sekä tiiviin yhteyden järjestökenttään, seurakuntiin ja paikallisiin verkostoihin. Hyvinvointilähete-toimintamalli rakennetaan jokaiseen yhteisöön hyödyntäen paikallisia voimavaroja ja mahdollisuuksia. Hyvinvointilähete-toiminnan kautta saadaan myös tietoa yhteisön kehittämistarpeista, ja osa toimintaa on yhteisön kehittämiseen vaikuttaminen ja osallistuminen.
Miten toimintaa seurataan ja arvioidaan?
Hyvinvointilähete-toimintamalliin sisältyy toiminnan ja sen vaikutusten arviointi. Ihmisiltä pyydetään palautetta toiminnasta, minkä lisäksi vaikutuksia voidaan mitata soveltuvilla itsearviointimittareilla ennen ja jälkeen palvelun. Uutta toimintaa käynnistettäessä toiminnasta on hyvä tehdä myös laaja-alaisempaa ulkopuolista arviointia. Hyvinvointilähetteestä tarvitaan myös lisää tieteellistä tutkimusta sekä kansainvälisesti että Suomesta.
