Hyvinvointilähetteen käyttöönotto

1. Suunnitteluvaihe:

• Kartoitetaan hyvinvointilähetteiden tekijät sosiaali- ja terveyspalveluissa ja työllisyydenhoidossa. Onko kunnassa muita tahoja, josta hyvinvointilähetteitä voisi tehdä?
• Kenen työnkuvaan hyvinvointilähetteiden vastaanottaminen sisällytetään? Voiko työ sisältyä esim. hyvinvointikoordinaattorin tehtävään?
• Otetaan alueella toimivat vapaaehtoisjärjestöt mukaan toiminnan suunnitteluun. Järjestöistä voi löytyä kiinnostuneita henkilöitä esimerkiksi lähtemään linkkihenkilökoulutukseen Aloitetaan suunnittelemaan linkkihenkilökoulutusta paikallisiin tarpeisiin.
• Varmistetaan kunnan johtoryhmässä ja poliittisten toimijoiden kanssa käytävien keskusteluiden kautta, että hyvinvointilähete –toimintaan ollaan valmiita sitoutumaan ja sille löytyy kunnasta ”kotipesä”. Hyvinvointilähetteistä muodostuu rekisteri, jonka vuoksi tarvitaan tietosuojaseloste ja kunnasta nimetty rekisterin vastuuhenkilö.

2. Toteutusvaihe:

• Linkkihenkilöiden rekrytointi. Linkkihenkilönä voi toimia hyvin erilaisia taustoja omaavat ihmiset ja linkkihenkilöiden heterogeenisyys on hyvä asia.
• Linkkihenkilökoulutuksen toteuttaminen yhdessä kouluttajaorganisaation kanssa.
• Lähetteentekijöiden perehdyttäminen mistä hyvinvointilähetteessä on kyse, kenelle sen voi tehdä ja miten hyvinvointilähete tehdään. Hyvinvointilähetteiden tekemisen mahdollisuudesta tiedotetaan toteuttamisvaiheessa säännöllisesti esim. tiedottein, jotta käytettävissä oleva ”työkalu” ihmisen tukemiseksi ei unohtuisi.
• Koordinoiva linkkihenkilö vastaanottaa saapuvat hyvinvointilähetteet ja ohjaa ne linkkihenkilöille, jotka työskentelevät yhdessä hyvinvointilähetteen saaneen ihmisen kanssa. Yhteisessä työskentelyssä hyödynnetään kunnassa tarjolla olevia liikunta- kulttuuri, vapaa-ajantoiminnan ja kolmannen sektorin mahdollisuuksia ja rakennetaan ihmisten ja toiminnan välille siltoja. Työskentelyn päättyessä linkkihenkilö ja lähetteen saanut ihminen kirjaavat palautteen lähetteen tekijälle.
• Toiminnasta kerätään sovitulla tavalla arviointitietoa ja käydään saatua palautetta ja kokemuksia läpi toimintamallin parantamiseksi.

3. Juurruttamisvaihe

• Jos hyvinvointilähete –toimintamalli on otettu käyttöön määräaikaisen hankerahoituksen avulla, on hankkeen päätyttyä kunnan talousarvioon varattava rahaa toiminnan kustannuksiin ja huomioitava mahdolliseen päätöksentekoprosessiin varattava aika.
• Toteuttamisvaiheessa on luotu verkostoja ja yhteistyömuotoja toimintamallin ympärille, joiden ylläpitämisestä on sovittava, varsinkin jos toimintaa vetävä ihminen vaihtuu.
• Jos hyvinvointilähete –toiminta on käynnistetty hankerahoituksella, on käytössä ollut sellaisia resursseja, jotka toiminnan vakiintumisvaiheessa päättyvät, esim. ohjausryhmän tuki. On hyvä miettiä, miten jatkossa vastaavaa toimintaa ohjaavaa tuki järjestetään kunnassa tai alueellisesti yhdessä muiden kuntien kanssa, joissa hyvinvointilähete –toiminta on käytössä.
• Linkkihenkilöiden työskentelyn tuki on hankkeen päättyessä myös varmistettava ja luotava käytäntö säännöllisille purkukeskusteluille tai työnohjaukselle. Tuki voi järjestyä esim. koordinoivan linkkihenkilön järjestämillä yhteisillä keskusteluilla ja yhteistyössä sosiaali- ja tai terveyspalvelujen kanssa.
• Tärkeää on, että linkkihenkilöiden työskentely lähetteen saaneiden ihmisten kanssa on ohjattua ja linkkihenkilöt saavat tietoa paikkakunnalla tarjolla olevasta erilaisesta toiminnasta ja että linkkihenkilöiden kautta esiin tulevia huomioita asiakkaiden osallistumisen esteistä viedään eteenpäin kunnassa.

4. Seuranta- ja arvioimisvaihe

• Seuranta- ja arvioimisvaiheessa hyödynntetään toimintamallista kertyvää positiivisen mielenterveyden mittarin tietoa (SWEMWBS), sekä muuta anonymisoitua tietoa asiakkaan ja linkkihenkilön täyttäessä hyvinvointireseptiä myös eKollegassa.
• Esimerkkejä saatavasta tiedosta: montako tapaamista asiakkaalla ja linkkihenkilöllä on ollut, mitä asioita asiakkaan arkeen on hyvinvointilähetteen kautta tullut, kokeeko hän Likertin-asteikolla arvioituna hyvinvointinsa vahvistuneen ja minkä verran hän suosittelee hyvinvointilähetettä muille. Tietoa saadaan myös, jos työskentely on keskeytynyt tai jos se ei alkanut lainkaan ja mistä syystä.
• Toimintamallista saatavaa anonymisoitua tietoa voidaan tarkastella esim. kunnassa hyvinvointityöryhmässä, jossa voidaan arvioida esimerkiksi esiin nousseita asioita ja onko esimerkiksi tarvetta kiinnittää johonkin ilmiöön enemmän huomiota kunnassa jatkossa.